Pasi Rauhalan Kotimuseo Hämeenlinnan taidemuseossa 27.5.–30.10.2011
Hämeenlinna taidemuseo sai luvan olla ensimmäinen paikka jossa Kotimuseo oli esillä. Siellä se täytti kokonaisen vanhan käytöstä poistetun asuinrakennuksen museon pihapiirissä.
Näyttelyn virallinen tiedote:
“15.1.1974 klo 23.04 -18°C, satelee pakkaslunta, näkyvyys kohtalainen.
”En ole täyttänyt näitä sivuja pitkään aikaan. Onnea on vaikea kuvata. Sitä kai minä olen viimeaikoina tuntenut. Lapsen nauru on saanut minut viimeaikoina heräämään eloon, mutta en minä ole edes onnen hetkinä ollut niin hölmö, että olisin uskotellut itselleni, että elämäni olisi nyt järjestyksessä. Se on niin vieras tunne. Ahdistus on paljon tutumpi, siinä olen kotonani. Vaimon onnellinen hymy tuntuu teennäiseltä, vaikka tietäisinkin sen olevan aito. Ärsyttää, että toisen onni on niin huteralla pohjalla. Voisin vetää maton hänen jalkojensa alta milloin vain.”
20.2.1974 klo 3.13 -26°C, tuulee, pimeää.
”Tuntuu etten ole viimepäivinä muuta tehnyt kuin täyttänyt tämän kirjan sivuja. Yritän saada jotain järjestystä tähän kaaokseen. Aina kun en saa nukuttua, tartun kynään. Mietin mielessäni erilaisia ratkaisuja, mutta mikään ei tunnu oikealta. Tai tiedänhän minä tasan tarkkaan, mitä minun pitäisi tehdä, mutten vain pysty siihen. Munaton mies, se minä olen”
18.6.1974 klo 6.01 15°C, tyyntä, aamu-usvaa.
” … ”
Pasi Rauhalan Kotimuseo on Pasi Rauhalan kokonaisvaltainen taideteos, jossa hän pyrkii ymmärtämään aiempien sukupolvien elämää siirtämällä oman synnyinvuotensa 30 vuotta ajassa taaksepäin. Samalla hän tulee rakentaneeksi itselleen uuden identiteetin, suvun ja koko elämän. Rauhala pohtii teoksessaan, mitä hänestä olisi tullut ja mihin olisi päätynyt, jos tilanne olisi ollut toinen. Hämeenlinnan taidemuseossa nyt esitettävä kokonaisuus kietoutuu 70-luvun tapahtumien ympärille. Taiteilijan alter ego oli silloin vajaa kolmikymppinen ja taisteli elämässä etsien tietä onneen. Toinen jalka koko ajan menossa ja toinen jumissa.”
